Musta on kiva, että lapsilla on omalla pihalla tekemistä, jonka parissa viihtyvät. Tuo kiikkutelinen on ostettu aikoinaan parilla kympillä Veetin ensimmäiseltä hoitotädiltä ja on palvellut meidän lapsia siitä lähtien ja yllättävän kovassa käytössä se onkin! Jotenkin tuntuu itsestä, että eikö tuo kiikkuminen ole tylsää vaan ei näytä olevan. Itsehän en ole enää lapsien saamisen jälkeen voinut kiikkua, sillä se tuo tosi huonon olon mulle! Alkaa heti etoa. Muistelin lukeneeni tai kuulleeni joskus, että synnytykset voivat vaikuttaa jotenkin korvan tasapainoelimeen, josta tuo johtuisi. Tiedä häntä!
Kiikku on kovassa käytössä joku päivä ja naapurin lapsetkin siinä kiikkuvat meillä käydessään. Samaten naapurin hämähäkkikiikussa on lähes aina joku jos pihalla on väkeä. Tämmöistä pyöreää kiikkua meillä ei koskaan ole ollutkaan, mutta lapset ovat tällaisella laskeneet vaijeripuistossa!
Tässä on vähän enemmän haastetta kun Aava haluaa aina mennä seisomaan tähän ja vaatii tasapainoilua, kun naru kulkee laudan keskeltä. Mielenkiinnolla muuten odotan, että miten tuo kestää Suomen säässä tuo lautaosa! Tuskin sitä tulee talveksi irroitettua tuosta, joten sen pitäisi kestää myös pakkanen.
Kiikku asennettiin sellaiselle korkeudelle, että se on oikeastaan Aavalle ja Veetille hyvä, mutta näyttää tuo pieninkin apina siihen pääsevän! Vauvakiikku oli vähän rasittava kun Viia pääsi siihen kiipeämään, mutta ei uskaltanut tulla yksin pois.
Kiikun lisäksi meillä on pihalla hiekkalaatikko ja leikkimökki, joissa lapset saavat leikkiä. Myös hiekkis on suosittu ja tytöt viihtyvät siinä pitkän aikaa. Se on myös näppärästi tuossa työhuoneen ikkunan alla, että voin vaikka ommella ja seurata tyttöjen touhuja ikkunasta ilman, että tarvii vieressä vahdata mitä tytöt tekevät. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Koska kaikki vesileikit ovat tietenkin lapsista kivoja niin raahattiin amme pihalle ja laitettiin sinne vettä ja tytöt saivat pestä leikkimökin astiat ja lelut siinä.
Pihalla tiskaus onkin kätevää kun ei haittaa vaikka vettä loiskuu joka paikkaan! Kannattaa käyttää tämä kortti, jos haluaa hetken rauhassa nauttia auringosta ja lukea vaikka kirjaa ilman jatkuvaa erotuomarina oloa. Meillä ainakin toimi!
Lapset aina välillä kyselevät trampoliinin perään, mutta olen ollut aika nihkeä sen hankkimisen suhteen. Trampoliini on todella hyödyllinen liikuntamuoto kaiken ikäisille, mutta jotta sen käyttö olisi turvallista, saisi siinä hyppiä vain yksi ihminen kerrallaan. Tiedän, että se aiheuttaisi riitaa ja huutoja ja en tiedä jaksaisinko seistä trampan vieressä erotuomarina koko ajan. Nyt lapset voivat leikkiä tuossa pihalla ilman, että heidän leikkeihinsä tarvitsee sen kummemmin puuttua, mutta uskon että trampan kanssa pitäisi päivystää vieressä, että sääntöjä noudatetaan. Meilläkin lapset ovat niin erikokoisia, että senkään vuoksi heidän ei olisi hyvä hyppiä kolmistaan tai edes kaksistaan. Monestihan onnettomuudet tulevatkin siitä, että hyppijöitä on useampia. Jotenkin nämä kaikki uutiset lisääntyneistä trampoliinionnettomuuksista eivät oikein innosta sen hankkimiseen. Miten hyvin teillä lapset ovat suostuneet siihen sääntöön, että vain yksi hyppii kerrallaan? Jos teiltä tulee positiivista palautetta tän suhteen, niin ehkä sitten voin pistää jopa harkintaan :D Vai millaiset säännöt teillä on ja miten ne ovat toimineet? Ihan kaikki käytännöt kiinnostaa. Tiedän kyllä, että voi se onnettomuus tapahtua vaikka pyöräillessä tai ihan kävellen kaatuen, mutta silti mietityttää. Olenko ainut natsiäiti vai onko muitakin, jotka eivät tramppaa ole hankkineet?
Kun kelit ovat olleen näin upeat, on me tehty ihan vähän istutushommiakin. Veeti istutti oman kukkansa purkkiin jonka itse maalasi ja pistettiin se ulos mun äitienpäiväkukan kaveriksi. Se raukka ei kyllä taida kovin häävissä kunnossa olla, kun se ehti kuivua kerran kunnolla. Noiden kukkien kastelu on ollut Veetin vastuulla, koska hän on kukat hommannut :) Nätisti on näemmä hakenut hiekkikseltä myös kukkalautaset noille ruukuille kun en hoksannut sellaisia ostaa... Salaatit ja muut pitäisi vielä kylvää kasvimaalle, kunhan saisi aikaiseksi käydä ostamassa siemenet kaupasta! Se onkin se haastavin homma :)
Koska ihastuin näihin Plantoysin tuotteisiin ja varsinkin niiden ekologisuuteen ja myrkyttömyyteen, niin tilasin (näitä ei ole saatu vaan ihan itse maksettu) tytöille hauskan istutussetin, missä oli pieniä ruukkuja ja työvälineet. Lisäksi ostin Viialle synttärilahjaksi muovailusetin ja lapsille yhteiseksi sellaisen yhden pihalelun missä heitetään renkaita sellaisiin tappeihin. Sitä ei ollakaan vielä ehditty testailemaan kun oltiin viikonloppu pois kotoa. Helteet näyttävät kuitenkin jatkuvan, joten eiköhän päästä ensi viikolla pelaamaan.
Aava oli viime viikolla useamman yön mummulassa niin käytiin Viian kanssa ostamassa kesäkukan siemeniä ja kylvettiin Viialle omat kukat ruukkuihin. Viia sai ihan itse valita kukan ja sen nimeä en kyllä muista! Kriteerinä oli kuulemma violetti väri. Saapa nähdä kasvaako sieltä mitään. Ainakin Viia innokkaasti käy kurkkimassa, että joko sieltä jotain näkyy.
Nämä ruukut eivät ainakaan rikkoonnu ja voidaan istuttaa niihin joka kesä jotain uudelleen ja uudelleen. Ja onhan nuo aika söpöt!
Saa Viia nyt huolehtia sitten noista omistaan, että saavat tarpeeksi vettä. Aavan kanssa pitäisi vielä ne kaksi muuta ruukkua täyttää mullalla ja kylvää siemenet. Mummu toi meille myös tomaatin taimia, jotka pitäisi yrittää pitää hengissä :)
Lapsista on kiva seurata sitä, miten siitä itse istutetusta siemenestä pikkuhiljaa kasvaa taimi ja sitten lopulta iso kukka! Ja varmaan samalla oppivat senkin, miten se kasvien kasvatus vaatii myös hoivaa ja huolenpitoa. Ja toki lapsesta on kiva osallistua samanlaisiin hommiin mitä aikuinenkin tekee pihalla! Muistin tätä kirjoittaessani, että Veetistä oli ihan pienenä tosi hauskaa "maalata" terassia vedellä. Voisi kokeilla vieläkö tytöt innostuisivat moisesta kun vedellä lääräys on ainakin mieleistä.
